Asunnottomat 2025
-
4 579yksinelävää asunnotonta
-
1 306pitkäaikaisasunnotonta
-
1 023asunnotonta naista
-
966ulkomaalaistaustaista asunnotonta
-
761alle 25-vuotiasta asunnotonta
-
68asunnotonta perhettä
-
99kunnassa asunnottomia
-
+ 20 %yksineläviä
-
+ 37 %alle 25-vuotiaita
-
+ 24 %naisia
-
+ 22 %ulkomaalaistaustaisia
-
+ 29 %pitkäaikaisasunnottomia
Asunnottomuus noussut suurissa ja joissain keskisuurissa kaupungeissa
Asunnottomien määrä nousi lähes kaikissa suurissa kaupungeissa ja myös monessa keskisuuressa kaupungissa. Eniten asunnottomia oli väkiluvultaan suurimmissa kaupungeissa. Viidennes yksinelävistä asunnottomista oli Helsingissä.
Yksineläviä asunnottomia oli eniten seuraavissa suurissa kaupungeissa:
- Helsinki (979 asunnotonta)
- Tampere (468 asunnotonta)
- Turku (467 asunnotonta)
- Espoo (447 asunnotonta)
- Vantaa (384 asunnotonta).
Keskisuurista kunnista Joensuu, Vaasa, Kotka, Pori ja Rovaniemi erottuvat asunnottomien määrissä. Asunnottomia oli kussakin näistä kunnista yli 70.
Suhteessa väestöön asunnottomia oli eniten
- Turussa (2,3 asunnotonta per 1 000 asukasta)
- Tampereella (1,8)
- Vaasassa (1,8)
- Kotkassa (1,6).
Pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvanut
Pitkäaikaisasunnottomia oli marraskuussa 2025 yhteensä 1 306. Määrä kasvoi 29 % edellisvuodesta. Suurissa kaupungeissa pitkäaikaisasunnottomuus nousi kaikissa muissa paitsi Kuopiossa, Oulussa ja Espoossa, joissa määrä väheni tai pysyi lähes ennallaan.
Suurin osa asunnottomista tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona
Suurin osa asunnottomista majoittui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona (64 %). Heitä oli 21 % enemmän vuoteen 2024 verrattuna.
Ulkona, porrashuoneissa tai ensisuojissa majoittuvien osuus asunnottomista on 17 % eli 758 henkilöä, mikä on 64 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuotena.
Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä yöpyi 9 %, ja laitoksissa 10 % asunnottomista.
Syyt asunnottomuuden kasvuun
Asunnottomuuskyselyn mukaan asunnottomuuden nousuun vaikuttavat useat tekijät. Kyselyyn vastanneet kunnat ilmoittivat seuraavia syitä asunnottomien määrän kasvuun alueellaan:
- sosiaaliturvaa koskevat muutokset
- elinkustannusten nousu
- asumiskustannusten nousu sekä epäsuhta vuokratason ja Kelan hyväksymien asumismenojen välillä
- työttömyyden kasvu
- talousvaikeudet, vuokranmaksun ongelmat ja maksuhäiriömerkinnät
- päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen
Lue koko selvitys
Selvitys on julkaistu valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtossa: