Hyppää sisältöön

Asunnottomat 2024

Vuonna 2024 Suomessa oli yhteensä 3 806 yksinelävää asunnotonta, mikä on 377 enemmän kuin vuonna 2023. Yksinelävien asunnottomien määrä kasvoi ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. Pitkäaikaisasunnottomia oli 1 010 ja asunnottomia perheitä 110.
Kuva
Viivakaavio asunnottomuuden kehityksestä Suomessa 2008–2024. Yksinelävien asunnottomien määrä on laskenut tasaisesti, erityisesti vuodesta 2018 alkaen. Pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt huomattavasti koko tarkastelujakson ajan ja pysynyt matalalla tasolla viime vuosina.
Asunnottomuuden kehitys vuosina 1986-2024 © Ara
Vuonna 2024:
  • 3 806
    yksinelävää asunnotonta
  • 1 010
    pitkäaikaisasunnotonta
  • 110
    asunnotonta perhettä
  • 87
    kunnassa asunnottomia
  • 22 %
    asunnottomista naisia
  • 15 %
    asunnottomista alle 25-vuotiaita
  • 21 %
    asunnottomista maahanmuuttajia

Asunnottomuus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Viidennes yksinelävistä asunnottomista oli Helsingissä. Yli puolet Suomen asunnottomista oli Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella. Suhteessa väestöön eniten asunnottomia oli Turussa (2,3 asunnotonta per 1 000 asukasta), Vaasassa (1,7) ja Tampereella (1,6)

Eniten yksineläviä asunnottomia oli seuraavissa kaupungeissa:

  • Helsinki: 786 asunnotonta
  • Turku: 434 asunnotonta
  • Espoo: 404 asunnotonta
  • Tampere: 391 asunnotonta
  • Vantaa: 269 asunnotonta.

Pitkäaikaisasunnottomuus väheni useimmissa suurissa kaupungeissa, mutta Tampereella pitkäaikaisasunnottomien määrä yli kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Suurin osa asunnottomista tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona

Suurin osa asunnottomista majoittui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona (63 %, 2 378 henkilöä). Heidän osuutensa kasvoi edellisvuodesta. Myös asunnottomien, jotka majoittuvat ulkona, porrashuoneissa tai ensisuojissa, määrä kasvoi edellisvuodesta (694 henkilöä, 230 enemmän kuin 2023). 

Asuntoloissa ja majoitusliikkeissä yöpyi 10 %, ja laitoksissa 9 % asunnottomista.

Kuva
Rengaskaavio asunnottomuuden muodoista Suomessa 2024. Yleisintä oli tilapäinen asuminen tuttavien tai sukulaisten luona (63 %), ja muita muotoja olivat ulkona, porrashuoneissa tai ensisuojissa asuminen (18 %), asuntolat ja majoitusliikkeet (10 %) sekä laitokset ja asumispalveluyksiköt (9 %). Ara
Do not crop
On
Asunnottomuuden muodot 2024. © Ara

Syyt asunnottomuuden kasvuun

Kunnat ilmoittivat tärkeimmiksi syiksi asunnottomuuden kasvuun seuraavia tekijöitä:

  • pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute
  • heikennykset sosiaaliturvassa ja toimeentulotukikäytännöissä
  • korkeat asumis- ja elinkustannukset
  • maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen.

Lue koko selvitys

Tiedot perustuvat Aran kunnilta kokoamiin tietoihin. Aran kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista. Vuoden 2024 kyselyyn kunnista vastasi 81 prosenttia. Tulokset ovat suuntaa-antavia, ja ne kuvaavat tilannetta poikkileikkausajankohtana 15.11.2024.

Ara on tehnyt asunnottomuusselvityksiä vuodesta 1986 alkaen.