Lähes puolet käynnistyvistä asuntorakennuskohteista on valtion tukemia
Vaikka käytettävissä oleva korkotukivaltuus pieneni 1 750 miljoonaan euroon, valtion tukema asuntotuotanto pysyy määrällisesti lähes edellisvuoden tasolla. Rakentamisen kustannusten lasku on mahdollistanut asuntohankkeiden toteutuksen pienemmällä rahoitusvaltuudella. Taustalla vaikuttaa rakentamisen hinnan alentuminen, joka on vaikuttanut myös hankkeiden hintoihin. Vapaarahoitteinen asuntorakentaminen ei ole toistaiseksi vilkastunut, minkä vuoksi valtion tukemien hankkeiden osuus asuntotuotannosta pysyy edelleen suurena.
Hallituksen 22.9. antaman vuoden 2026 budjettiesityksen mukaan korkotukivaltuudeksi esitetään 1,135 miljardia euroa. Tällä voitaisiin käynnistää arviolta noin 5 000 uuden vuokra-asunnon rakentaminen. Vuonna 2026 ei enää myönnetä korkotukilainaa uusille asumisoikeushankkeille. Talousarvioesityksen mukaan myös takauslainoille varattua valtuutta nostettaisiin 300 miljoonaan euroon.
Korkotukivaltuuden nosto 135 miljoonalla eurolla suhteessa aiempaan julkisen talouden suunnitelmaan perustuu rakentamisen suhdannetilanteeseen. Hallituksen talousarvioesityksen mukaan myös korkotukilainojen vuoden 2025 käyttämättä jäänyt valtuus voidaan hyödyntää vuonna 2026.
”Meillä on paljon vireillä olevia hankkeita käsittelyssä. Nyt niitä saadaan vietyä eteenpäin hyvin ja samalla pidettyä asuntorakentamista yllä myös vuonna 2026,” Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtaja Sanna Hughes toteaa.
Lisätietoa
Ajankohtaista tietoa valtion tukeman asuntotuotannon tilanteesta löytyy Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen julkaisemista tilastoista: