Ara lopettaa ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus aloittaa

Muutoksessa Aran tehtävät ja henkilöstö siirtyvät ympäristöministeriöön perustettavaan Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen sekä ministeriön osastoille ja tulosalueelle.

Muutoksen myötä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen 1.1.2008 alkanut työ valtion tukemaan asuntopolitiikkaan liittyvien tukien ja asuntopolitiikan itsenäisenä keskusvirastona lakkaa. Samalla päättyy yksi merkittävä luku asuntopolitiikassa, mikä alkoi sodan jälkeen suuren asuntopulan aikaan 1.4.1949, jolloin aravalainoitus valtion toimesta käynnistettiin. 

Tuolloin väliaikaisena alkaneen Arava-viraston (aluksi Asuntotuotantotoimikunta) työskentelyä jatkamaan perustettiin pysyvä Asuntohallitus vuonna 1966 aikana, jolloin elettiin voimakkaan rakennemuutoksen aikaa. Maa kaupungistui, suuret ikäluokat muuttivat kaupunkiseuduille – osa Ruotsiin – ja teollistuva maa tarvitsi kipeästi uusia asuntoja oloissa, joissa rahamarkkinat olivat niukat ja asukkaiden maksukyky hyvin rajallinen. Silloiset väestölliset ja taloudelliset olosuhteet synnyttivät aravalainat ja kohtuullisia rakennuskustannuksia tähdentäneet aravan suunnitteluohjeet sekä teolliseen rakentamiseen liittyneet hyväksyttävien enimmäiskustannusten käsittelyperusteet. Niiden turvin pyrittiin varmistamaan laadultaan hyvää asumista kohtuullisin kustannuksin mahdollisimman monelle.

Asuntohallitus toimi 27 vuoden ajan ja sen lakkautuksen myötä työnsä aloitti 1.12.1993 Valtion asuntorahasto -virasto (ARA), jonka tehtäväkuva oli paljon edeltäjäänsä suppeampi. Suuri määrä Asuntohallituksen tehtävistä siirrettiin muille valtion toimijoille ja osa myös kunnille. Ehkä merkittävimmän työn silloinen Ara teki vaikeiden lamavuosien aikana, jolloin valtaosa koko rakennustuotannosta oli valtion tukemaa.

Silloisen viraston aikana myös EU:n valtiontukisäännöt vaikuttivat voimakkaasti alaan ja se toimintaehtoihin. Näihin liittyen virasto sai lainansaajayhteisöihin liittyviä valvontatehtäviä.

Valtion asuntorahasto toimi noin 14 vuoden ajan ja vuoden 2008 alusta toimintansa aloitti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara), jonka tehtävinä oli 

1. huolehtia asuntojen tuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen myönnettävän valtion tuen sekä asumiseen liittyvien valtion avustusten ja takausten toimeenpanosta
2. ohjata ja valvoa arava- ja korkotukilainoitetun asuntokannan käyttöä sekä yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa huolehtia asunto- ja lainakantaan liittyvien valtion riskien hallinnasta
3. hoitaa asumista ja asuntomarkkinoita koskevia asiantuntijatehtäviä ja tietopalveluja sekä tehdä niihin liittyviä selvityksiä sekä 
4. hoitaa rakennusten energiatodistusmenettelyyn liittyviä valvonta- ja tietopalvelutehtäviä.

Lisäksi erillisessä asetuksessa tehtäviä täydennettiin siten, että Ara

1. kehittää valtion tukemaa asuntojen rakentamista ja korjaamista
2. edistää asuinkiinteistöjen suunnitelmallista omistajuutta, käyttöä ja hoitoa
3. tukea asuinalueiden ja elinympäristön laadun parantamista sekä
4. edistää asumiseen liittyvää kehittämistoimintaa.

Myöhemmin joitain valvonta tehtäviä palautui myös kunnilta takaisin keskusvirastolle. Lisäksi asumisoikeusasumista koskevat asumisaikaiset tehtävät siirtyivät Aralle. Heinäkuussa 2008 virasto alueellistettiin Lahteen.

Hyvien käytäntöjen jakaminen ja asumisen kehittäminen osaksi Aran toimintaa

Kehittämiskeskusrooliin liittyi luontevasti alan hyvien käytäntöjen jakaminen. Sitä edistämään alettiin julkaista muutaman kerran vuodessa ilmestynyt Araviesti-asiakaslehti ja kuukausittainen Aran uutiskirje. 

Uuden Aran aloitettua maailma ajautui nopeasti finanssikriisiin ja uusi virasto oli jälleen keskeinen toimija asuntorakentamisen rahoitustehtävissä koko maassa, kun juurikaan muuta, kuin valtion tukemaa, ei hetkeen rakennettu. 

Asuntomarkkinoiden murros ja markkinoiden polarisoituminen eri alueilla nosti tarpeen erityistoimiin väestöltään vähenevillä alueilla, ja virasto jatkoi vuonna 2006 käynnistettyä Käyttöasteprojektia tyhjien ara(va)-asuntojen määrän vähentämiseksi. Toiminta oli vaikuttavaa ja työ laajeni sisällöltään ja kohdentumiseltaan uudeksi projektiksi, Asumisen uudistamiseksi, jossa vielä laaja-alaisemmin, uusin ennakkoluulottomin ottein ja paljon monipuolisemmin keinoin edistettiin yhdessä kuntien ja kiinteistöjen omistajien kanssa asuntokannan uudistamista ja kehittämistä. 

Myös ns. hyvillä alueilla ryhdyttiin purkamaan korjausvelkaisia taloja ja rakentamaan uutta, isompaa, energiatehokkaampaa ja esteetöntä asuntokantaa. Purkavasta uudistamisesta tuli laajalti käyttöönotettu menetelmä koko maassa, myös muussa kuin Ara-asuntokannassa. Kolmas projekti tavoitteli jo laajempaa otetta otsikolla Yhdyskuntien uudistaminen. Projektien yhteydessä tulivat kaikille tutuiksi laivaseminaarit runsaine ja monipuolisine ohjelmineen sekä lisäseminaareina Levi Summit -tapahtumat. 

Lisäksi jokavuotinen valtakunnallinen Ara-päivä on tarjonnut seminaarien lisäksi kohtaamis- ja keskustelupaikan alan toimijoille jo vuosikymmenten ajan.

Uusi Ara laajensi myös tiedon tuotantoa asuntomarkkinoista sekä vakiinnutti alan kehittämistyön niin projektien kuin erillisen kehittämisrahan turvin, jonka puitteissa rahoitettiin valtava määrä erilaista tutkimusta, selvitystyötä ja kokeiluja. Rakentamisen ja korjaamisen rahoitus yhdessä kehittämisrahoituksen kanssa muodosti merkittävän käytännönlähtöisen kehittämisalustan. Monia rakentamisen käytännön kehittämishankkeita toteutettiin aluksi myös yhteistyössä silloisten Tekesin ja Sitran kehittämisrahoitusmahdollisuuksien kautta. Parhaat kehittämishankkeet ovat saaneet myös kansainvälistä tunnustusta.

Energiatehokkuuden edistäminen ja siihen liittyvät energiatodistukset ovat myös näkyneet Aran toiminnassa. Aran aikana uudeksi tehtäväksi tuli energiatodistusrekisterin ylläpito sekä energiatodistusten ja niiden käytön valvonta.  Rekisteri kattaa nykyisin yli 300  000 todistusta ja viime vuosina tältä osin on korostunut erityisesti rekisterin tietoihin liittyvien tietopalvelujen kehittäminen

Myös työ asunnottomuuden määrän vähentämisessä ja asumisneuvonnan edistämisessä on saanut kansainvälistä huomiota ja arvostusta siinä määrin, että teemaa ja sen ratkaisumalleja on tultu oppimaan ja ihastelemaan eri puolelta maailmaan, kaukaisimmat aina Hawaijilta asti.

Toiminnan määrälliset vaikutukset asumiseen Suomessa

Määrällisiä lukuja tarkastellen Aran toiminta on ollut myös vaikuttavaa.

Vuosien 2008–2024 aikana Ara on hyväksynyt tukien piiriin yhteensä 236 506 asuntoa, joista uudistuotantoa oli 135 855 asuntoa ja peruskorjausta ja -parannusta 100 651 asuntoa. Korkotukilainoitusta tällä ajalle hyväksyttiin yhteensä noin 22,9 mrd. euroa.

Myös asumiseen myönnettyjen erilaisten ara-tukien määrä on merkittävä. Vuosina 2008–2023 myönnettiin yhteensä noin 2,67 mrd. euroa erilaisia avustuksia. Pelkästään investointiavustuksia erityisryhmien asumiseen myönnettiin vuosina 2005–2024 yhteensä noin 1,8 mrd. euroa noin 67 000 asunnolle, joista 

• 27 000 asuntoa ikääntyneille, 
• 27 000 opiskelijoille, 
• 5 200 kehitysvammaisille henkilöille ja 
• lähes 4 000 asunnottomille ja mielenterveyskuntoutujille.

Kaikkiaan valtion tukemia asuntoja on tuotettu vuodesta 1949 lähtien yli 1,1 miljoonan asunnon verran eli joka kolmas asunto Suomessa rakennetuista.

Matka suomalaisen asumisen edistämiseksi jatkuu

Kuluneet 17 vuotta ovat olleet mielenkiintoisia ja monella tapaa työntäyteisiä suomalaisen asumisen toimintaympäristön ja suhdanteiden muuttuessa ja nostaessa esiin monia uusia haasteita, joihin suhteellisen pysyväisluontoisen lainsäädännön ja hallintokäytäntöjen ja ohjauksen tullut vastata ja hakea uusia, monesti ennakkoluulottomiakin avauksia. 

Aran toiminta itsenäisenä virastona lakkaa ajankohtana, joka on monella tapaa poikkeuksellinen niin taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja kansainvälisestikin. Kun arava aikanaan aloitti poikkeuksellisissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa, joissa oli huutava asuntopula niin maalla kuin kaupungeissakin, eletään nytkin monessa mielessä suurten muutosten myllerryksessä, mutta asuntoja sen sijaan on – ainakin tällä hetkellä – poikkeuksellisen paljon tarjolla ja tyhjänäkin niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.

Haluan lausua lämpimät kiitokset menneistä vuosista Aran vähälukuiselle ja uutteralle henkilökunnalle, Aran asiakkaille, vuokrataloyhtiöille, kunnille ja kaikille yhteistyö- ja sidosryhmille kuluneista vuosista. 

Työ jatkuu 1.3.2025 lähtien uudessa muodossa ja suppeammalla tehtävänkuvalla ympäristöministeriön alaisessa, erillisessä keskuksessa, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksessa.

Hannu Rossilahti, 
ylijohtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara)

Hannu Rossilahti on toiminut Aran ylijohtajana vuodesta 2006.