Avointa asuntomarkkinatietoa tarvitaan kaikissa suhdanteissa
Varken tilastoja käyttävät asuntopolitiikan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat päättäjät, virkamiehet ja tutkijat. Lisäksi tietoja hyödyntävät valtion tuella asuntoja rakentavat yhteisöt ja rakennusliikkeet sekä rahoituslaitokset. Varken tilastoja käyttävät Tilastokeskus, Kela ja THL, minkä lisäksi tietoja toimitetaan mm. OECD:n ja EU:n tarpeisiin.
Tavoitteemme on, että keskeiset tilastot ovat Varken sivuilla helposti saatavilla ilman erillisiä tietopyyntöjä. Asuntotuotantoa koskevat päätökset näkyvät jo seuraavana päivänä Varken nettisivuilla. Vastaavasti päivittyy Rakentamisen hinta -tilasto, joka sisältää valtion tukea saaneet hankkeet kahden vuodelta lainansaaja-, pääurakoitsija- ja kustannustietoineen.
Indeksit avaavat markkinatilannetta
Olemme jalostaneet keräämiämme tilastotietoja paremmin hyödynnettäviksi. Tästä esimerkkinä VAR- ja ASO-indeksit, jotka yhdistävät vuokra- ja asumisoikeusasuntojen markkinatilannetta kuvaavat muuttujat yhdeksi kuntakohtaiseksi mittariksi. Indeksit helpottavat kuntien välisen markkinatilanteen vertailua ja vuosittaisten muutosten seuraamista.
Tiedolla on myös käytännön merkitystä, sillä ne tukevat. Varken asuntotuotantoa ja perusparantamista koskevaa päätöksentekoa sekä valtion tukemaa asuntokantaa koskevien vapauttamispäätösten ratkaisemista
Jatkamme vuosikymmenten tilastointiperinnettä
Monilla tilastoillamme on pitkä historia. Jatkamme Asuntohallituksen, Valtion asuntorahaston ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) tilastointiperinnettä. Julkaisemme vain tietoja, joita ei saatavilla muista lähteistä.
Hyvä esimerkki tästä ja pitkästä jatkumosta on asunnottomuustietomme, joita on julkaistu yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1986. Asunnottomuusselvitys herättää laajaa kiinnostusta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Se on Varken tilastoista näkyvin ja kerää vuosittain eniten mediahuomiota ja yhteydenottoja. Pitkä aikasarja auttaa hahmottamaan sitä, miten asunnottomuus on muuttunut vuosikymmenten aikana.
Avoin tieto ei ole itsestäänselvyys
Tiedon avoimuuden suhteen kuluva vuosi on tuonut harmittavia takaiskuja. Jouduimme kesäkuussa lopettamaan asuntokauppatietojen julkaisemisen suositussa Asuntojen hintatiedot -palvelussa, kun pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Kiinteistönvälitysalan keskusliitto (KVKL) irtisanoi sopimuksen. Kyseessä oli ainoa maksuton, toteutuneita asuntokauppoja sisältävä palvelu Suomessa.
Varke ja edeltäjänsä Ara ylläpitivät palvelua yhdessä ympäristöministeriön kanssa vuodesta 2007 alkaen. Palvelussa oli viimeisinä vuosina keskimäärin 25 000 asuntokaupan tiedot, ja sivustolle tehtiin noin 40 000 käyntiä kuukaudessa. Palvelussa on edelleen saatavilla Kelan yleisen asumistuen saajien vuokratiedot alueittain sekä kaikkien asumisoikeusasuntojen käyttövastiketiedot.
Palvelun lopettamiseen pettyneet asiakkaat ihmettelivät, miksemme hanki kauppatietoja verottajalta tai muusta viranomaisrekisteristä. Valitettavasti yhtä kattavia kauppatietoja ei ole muilla kuin välittäjillä. Lisäksi kauppojen julkaiseminen vaatisi vielä ostajan ja myyjän suostumuksen.
Maanmittauslaitos (MML) reagoi syntyneeseen tietotyhjiöön Helsingin Sanomien Mielipide palstalla 8.7.2026: Valtio voisi tarjota läpinäkyvyyttä huoneistojen kaupankäyntiin (hs.fi). Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistö- (KTJ) ja huoneistotietojärjestelmää (HTJ), mutta HTJ ei sisällä osakeasuntojen kauppahintoja. Asia on korjattavissa perustamalla huoneistotietojärjestelmän yhteyteen kauppahintarekisteri, kuten MML:n johtajat mielipidekirjoituksessa toteavat. Hintatietojen paremmasta saatavuudesta hyötyisivät asunnon ostajien ja myyjien lisäksi niin julkiset kuin kaupalliset toimijat.
Toisen takaiskun asuntomarkkinatietojen saatavuuteen aiheutti Tilastokeskus, joka alkuvuodesta lopetti Asuntojen myynti- ja vuokrailmoitusten kokeellisen tilaston säästöjen takia. Lakkautetut tilastot kertoivat asuntojen alueellisesta tarjonnasta kuukausittain vuosina 2019–2025. Ajanjaksolle ajoittuu Suomen asunto- ja rakennusmarkkinoiden nopea nousu ja jyrkkä lasku, minkä voi päätellä tarjolla olevien asuntojen vuoristoradasta.
Tieto ei lisää tuskaa, vaan tiedon puute. Vanha sanonta on ajankohtainen somen ja tekoälyn aiheuttamassa digiähkyssä, mutta enemmän tuskaa ja huonompia päätöksiä aiheuttavat kuitenkin puuttuvat tiedot. Ja jonkun on jatkossakin tuotettava ne alkuperäiset ja oikeat tiedot, joita tekoälysovellukset verkosta hakevat.
Kirjoittaja
Hannu Ahola
erityisasiantuntija, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus
Hannu Aholan erityisalaa ovat valtion tukeman asuntotuotannon tilastot ja asuntomarkkinat.