Kortepohjan ylioppilaskylän kokonaisvaltainen uudistaminen ja perusparantaminen palkittiin

Vuoden parhaat ara-neliöt 2023 -laatupalkinto on myönnetty Jyväskylän Kortepohjan ylioppilaskylän perusparannus- ja alueuudistushankkeelle. Ideana on ollut säilyttää alueen identiteetti, mutta rikastuttaa sitä uudella rakenteella sekä uusilla asukkailla ja palveluilla. Kortepohjan uudistava perusparantaminen on ollut poikkeuksellinen menestystarina, joka toteuttaa myös kiitettävästi kiertotalouden tavoitteita. Kohteen omistaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan omistama liiketoimintakokonaisuus Soihtu, joka kehittää ja ylläpitää ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuutta.

Kortepohjan ylioppilaskylä on myös kiertotalouden Soihdun kantaja

Kortepohjan ylioppilaskylän alkuperäinen alue rakennettiin vuosien 1968–1975 aikana. Rakennuskannan vanhenemisen myötä opiskelijoita siirtyi asumaan Jyväskylän keskustaan. Pitkäjänteisellä alueen ja rakennusten uudistamisella sekä palveluja parantamalla on luotu vetovoimainen kaupunginosa, joka houkuttelee nykyään opiskelijoiden lisäksi lapsiperheitä ja senioreja. Alueelle on rakennettu mm. uusi kirjasto, koulu ja päiväkoti.

Kortepohjan uudistaminen toteuttaa myös erinomaisella tavalla kiertotalouden tavoitteita, kun hiilijalanjäljen hallitsemiseksi rakentamisessa on siirryttävä entistä enemmän säilyttävään ja uudistavaan peruskorjaamiseen sekä uusiomateriaalien käyttöön.

Aran rahoituksen lisäksi Kortepohjan ylioppilaskylän uudistaminen on saanut Kuntarahoituksen Vihreää rahoitusta.

Myönteinen kierre ja Kortepohjan kehittäminen jatkuu

Kortepohjan uudistamisen keskeinen toimija on Jyväskylän ylioppilaskunnan omistama Soihtu, joka kehittää ja ylläpitää ylioppilaskunnan kiinteistöomaisuutta. Asuntojen kokonaisvaltainen remontointi sekä ratkaisu siirtää yhteisölliset tilat alueen ytimeen, Rentukka-taloon, ovat olleet selkäranka muun uudistamisessa. Rentukan yhteisötalo palvelee keskitetysti koko alueen asukkaita, siellä ovat mm. kuntosali, itsepalvelupesula, ravintola, opiskelutilat, sauna, jne.

Ensimmäisen vaiheen tunnetuimmat talot olivat viisi lähes identtistä 9-kerroksista taloa. Tornitaloina tunnetut rakennukset sekä alkuperäinen keskusrakennus Rentukka on julkisivuiltaan suojeltu kokonaisuutena. Niiden peruskorjaus toteutettiin talo kerrallaan Aran tuella vuosina 2017–2022.

muutosta on valmisteltu kokonaisuutena, mutta työt on tehty hanke kerrallaan. Alulle saatu positiivinen kierre on vahvistunut ja saanut opiskelijat palaamaan takaisin Kortepohjaan”, Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen kertoo.

Useita hankkeita on vielä tulossa lähitulevaisuudessa, joten Kortepohjan kehittäminen jatkuu edelleen.

Usean aikakauden ihanteita

Peruskorjatut tornitalojen asunnot ovat yksiöitä, joiden koko vaihtelee 16,5–27 m2 välillä. Asuntojen määrä taloissa kasvoi 2017–2022 toteutetussa peruskorjauksessa ja on nyt yhteensä 727.

Ylioppilaskylä edustaa usean eri aikakauden opiskelija-asumisen ihanteita. Alkuperäinen Kortepohjan ylioppilaskylä rakennettiin kahdessa vaiheessa vuosien 1968–1975 aikana. Vuosien mittaan ylioppilaskunta on rakennuttanut lahjoituksena saamalleen alueelle Kortepohjassa lisää rakennuksia. Vuosina 1990–2016 toteutettiin myös uudisrakennuksia, joista osan tieltä purettiin pois vanhentunutta, lähinnä luhtitalotyyppistä rakennuskantaa.

• Rakennusvuodet: 1968–1975, 1990– 2016; peruskorjaukset 2007, 2014–2016, 2017–2022
• Kiinteistöt: 18 asuinkerrostaloa (A–T) sekä yhteisötalo Rentukka
• 70 % asunnoista yksiöitä, yhteensä n. 2 000 asukaspaikkaa 
•