Alueelliset erot ja rahoitushaasteet vaikuttavat erityisryhmien asuntomarkkinoihin
Selvitys tarjoaa tietoa erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen sijainnista ja jakautumisesta Suomessa, käyttöasteesta, tyhjien asuntojen syistä, keskimääräisestä asumisajasta, rakennuskannan kunnosta sekä tulevien investointien suunnitelmista. Selvitykseen on myös sisällytetty avoimia palautteita vastaajilta sekä heidän kehitysehdotuksiaan.
Merkittäviä eroja alueiden välillä
Selvityksen mukaan erityisryhmien asunnoissa on merkittäviä eroja hyvinvointialueiden välillä sekä määrässä, käyttöasteessa että rakennuskannan iässä ja kunnossa.
Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja on moninkertaisesti verrattuna harvaan asuttuihin alueisiin.
Tyhjillään olevia asuntoja on noin 5 % kyselyyn ilmoitetuista asunnoista. Tyhjien asuntojen määrä vaihtelee alueittain: muuttotappiokunnissa tyhjillään olevia asuntoja on paljon, kun taas kasvukeskuksissa asukkaita jopa jonottaa asuntoihin. Vastauksista käy myös ilmi, että hyvinvointialueiden ohjauskäytännöillä ja muuttuneilla toimintamalleilla on ollut myös vaikutusta käyttöasteeseen.
Rakennuskannan kunto ja rahoitushaasteet
Kohteiden omistajien vastauksista käy ilmi, että rakennuskannan ikä ja kunto ovat ongelmia erityisesti muuttotappiokunnissa, joissa asunnot voivat olla liian suuria, esteettömyys puutteellista tai varustelutaso vanhentunut. Kasvukeskuksissa taas haasteena voi olla korkea vuokrataso suhteessa Kelan tukirajoihin.
Uudisrakentamista ja peruskorjauksia suunnittelee vain noin neljännes vastaajista. Rahoituksen epävarmuus nousi vastauksissa keskeiseksi esteeksi investoinneille, mikä voi hidastaa kiinteistökannan uudistamista.