Hyppää sisältöön

Opiskelija-asunnoille riittää kysyntää

Sisältölaji:
Uutinen
Julkaistu 7.9.2026 / Päivitetty 7.9.2026
Opiskelijoiden ja opiskelijapaikkojen määrä korkeakouluissa on kasvanut nopeasti 2020-luvulla, mutta opiskelija-asuntoja ei ole rakennettu samassa tahdissa. Vuonna 2025 korkeakouluissa aloitti 94 000 opiskelijaa, mikä on 22 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Pääosa opiskelija-asunnoista sijaitsee ylipistokaupungeissa, joissa opiskelija-asuntojen käyttöasteet ovat korkeita ja vuokrat selvästi markkinavuokria edullisempia.

Opiskelija-asunnot on rakennettu valtion tuella arava- tai korkotukilainoilla. Opiskelija-asuntoja on Suomessa noin 41 000 ja niitä on 80 kunnassa. Eniten opiskelija-asuntoja on suurissa yliopistokaupungeissa: Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Espoossa.

Opiskelija-asuntoja on rakennettu vuosina 2020–2026 noin 1 000 vuodessa. Eniten niitä on valmistunut pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle.

Vähän tyhjiä asuntoja, paljon hakijoita

Oulussa, pääkaupunkiseudulla ja Turussa opiskelija-asuntojen käyttöasteet olivat yli 98 prosenttia. Niiden lisäksi Tampereella, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa käyttöasteet olivat vähintään 97 prosenttia. Tyhjiä asuntoja on vain 1,5 prosenttia asuntokannasta. Soluasuntojen kysyntä on kuitenkin heikompaa kuin tavallisten asuntojen ja niitä on selvästi enemmän tyhjillään kuin tavallisia asuntoja.

Voimassa olevia hakemuksia opiskelija-asuntoihin oli keväällä 2026 yli 21 600. Hakemuksista 22 prosenttia oli kiireelliseksi luokiteltuja. Hakijoista 40 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. 

Opiskelija-asunnot vapaarahoitteisia asuntoja edullisempia 

Opiskelija-asunnot ovat selvästi vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja edullisempia. Pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Vaasassa ja Oulussa opiskelija-asunnot ovat noin 30 prosenttia markkinavuokria edullisempia. Myös Kuopiossa, Turussa, Joensuussa, Lappeenrannassa, Rovaniemellä eroa markkinavuokriin on yli 20 prosenttia.

Asuntojen tarve vaihtelee paikkakunnittain 

Opiskelija-asuntojen määrä vähenee valtion tukemaa tuotantoa koskevien käyttö- ja luovutusrajoitusten päättyessä. Tällöin omistajat voivat myydä asunnot tai vuokrata niitä markkinahintaan myös muille kuin opiskelijoille. 

Joillakin paikkakunnilla opiskelija-asuntokantaa on myös purettu. Savonlinna on esimerkki kaupungista, jossa opiskelija-asuntoja on poistunut käytöstä. Toisaalta kehitys voi muuttua nopeasti: Lahdessa opiskelija-asunnoista luovuttiin aiemmin, mutta opiskelijamäärien kasvun myötä uusia opiskelija-asuntoja on jälleen alettu rakentaa.

Toimijat toivovat rakentamisen jatkuvan

Opiskelija-asuntoyhteisöille tehdyn kyselyn perusteella opiskelija-asunnoille on tarvetta myös tulevaisuudessa, mutta rahoituksen saatavuus huolestuttaa. Yhteisöjen tavoitteena on jatkossakin noin 1 000 asuntoa vuodessa, jotta kasvaneen opiskelijamäärän tarpeisiin pystytään vastaamaan.

Lisätiedot

Hannu Ahola
erityisasiantuntija
p. 029 525 0563
etunimi.sukunimi@gov.fi