Opiskelija-asuntojen markkinat 2026
-
41400opiskelija-asuntoa
-
21599voimassa olevaa hakemusta opiskelija-asuntoihin (22 % kiireellisiä)
-
13516asunnon saanutta kotitaloutta 2025
-
47 %asunnon saaneista ulkomaalaistaustaisia
-
577tyhjillään olevaa opiskelija-asuntoa (1,5 %)
Tilastokeskuksen mukaan yli 15-vuotta täyttäneitä päätoimisia opiskelijoita oli Suomessa vuonna 2025 yhteensä lähes 446 000, heistä yli 360 000 opiskeli korkeakouluissa. Korkeakouluopiskelijoiden määrä on noussut 18 % vuodesta 2020. Erityisesti ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut nopeasti. Eniten opiskelijoita oli Helsingissä, Espoossa ja Tampereella. Väkilukuun suhteutettuna eniten (yli 10 %) opiskelijoita on Jyväskylässä, Joensuussa, Oulussa, Vaasassa, Tampereella ja Turussa. Näillä paikkakunnilla kysyntä opiskelija-asunnoillekin on suurta.
Opiskelija-asunnoista 85 % sijaitsee yliopistokaupungeissa
Suomessa on noin 40 000 opiskelija-asuntoa 80 kunnassa. Suurin osa asunnoista sijaitsee yliopistokaupungeissa. Opiskelija-asunnot on rakennettu valtion tuella, arava- tai korkotukilainalla.
Eniten opiskelija-asuntoja on
- Helsingissä (7 184),
- Tampereella (5 031)
- Turussa (4 484)
- Espoossa (3 034).
Yli puolet opiskelija-asunnoista on yksiöitä, kaksioita on 32 % ja kaksioita isompia asuntoja 8 %. Soluasuntojen osuus asunnoista on 16 %. Keskimääräinen opiskelija-asunto on kooltaan 38,1 m2. Keskikokoa nostavat solu- ja perheasunnot.
Uusia opiskelija-asuntoja on rakennettu ja aloitettu rakentaa vuosina 2020–2026 yhteensä noin 7 000, mikä on noin 1 000 asuntoa vuodessa. Eniten uusia asuntoja on rakennettu pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle.
Asuntojen kysyntä on suurta ja käyttöasteet hyviä suurissa kaupungeissa
Voimassa olevia hakemuksia opiskelija-asuntoihin oli keväällä 2026 yhteensä 21 599. Niistä oli kiireelliseksi luokiteltuja 22 % ja 40 % hakijoista oli ulkomaalaistaustaisia.
Opiskelija-asuntomarkkinoilla kysyntä kohdistui selvästi tavallisiin asuntoihin, kun taas soluasuntoja kohtaan kiinnostus jäi monin paikoin heikoksi.
Opiskelija-asuntojen käyttöasteet ovat suurissa kaupungeissa hyviä, yleensä 95–99 % välillä. Tyhjiä opiskelija-asuntoja oli 577, mikä vastaa asuntokannasta 1,5 %:ia. Soluasuntojen asukaspaikoissa tyhjien asuntojen määrä on suurempi, 7,8 %.
Opiskelija-asunnot selvästi markkinavuokria edullisempia
Keskivuokra opiskelija-asunnossa oli kyselyn perusteella 15,1 €/m2.
Kalleimmat keskivuokrat olivat pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä ja Lahdessa. Edullisimmat asunnot ovat Vaasassa ja Kajaanissa.
Suurimmissa kaupungeissa opiskelija-asunnot olivat 20–34 % edullisempia kuin vapaarahoitteiset yksiöt. Markkinavuokria selvästi edullisimmat opiskelija-asunnot löytyvät pääkaupunkiseudulta, Tampereelta, Vaasasta ja Oulusta.
Omistajat
Opiskelija-asuntoja omistavat säätiömuotoiset ja seudulliset yhteisöt sekä joillain paikkakunnilla kuntien vuokrataloyhtiöt.
Eniten asuntoja omistavat HOAS, jolla on yli 10 000 asuntoa. Turun ylioppilaskyläsäätiö (TYS) ja Tampereen opiskelija-asuntosäätiö (TOAS) omistavat yli 4 000 asuntoa kumpikin.
Kuntien vuokrataloyhtiöistä suurin opiskelija-asuntojen omistaja on Joensuun Ellin Kodit Oy yli 2 000 asunnolla.
Katsaus
Tutustu koko katsaukseen:
Asuntomarkkinakatsaus 2/2026: Opiskelija-asunnot 2026 (valtioneuvoston julkaisuarkisto)
Tietoa katsauksesta
Katsaus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2026.