Valtion tukemien vuokra-asuntojen markkinat 2026
-
403 000valtion tukemaa vuokra-asuntoa
-
239 600tavallista valtion tukemaa vuokra-asuntoa
-
92 400voimassa olevaa hakemusta (-12 % edellisvuodesta)
-
49 500asunnon saanutta kotitaloutta 2025 (-1 % edellisvuodesta)
-
11 069tyhjillään olevaa asuntoa (+1 182 edellisvuodesta)
-
2 600ukrainalaisille vuokrattua asuntoa
Asuntojen kysyntä ja tarjonta
Valtion tukemien asuntojen kysyntä heikkeni vuoden 2026 alussa. Hakemusten määrä oli koko maassa 22 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Kehitykseen vaikutti erityisesti markkinaehtoisten vuokra-asuntojen poikkeuksellisen runsas tarjonta sekä valtion tukemien asuntojen ja markkinavuokrien välisten erojen kaventuminen.
Vuonna 2025 valtion tukeman tavallisen vuokra-asunnon sai noin 50 000 kotitaloutta. Määrä kasvoi erityisesti Jyväskylässä (+32 %), Helsingissä (+30 %) ja Tampereella (+29 %).
Uusia tavallisia valtion tukemia vuokra-asuntoja valmistui vuoden aikana 4 500, mikä on 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Käyttöasteet ja tyhjät asunnot
Heikentynyt kysyntä näkyi asuntojen käyttöasteiden laskuna, myös suurissa kaupungeissa. Tyhjien asuntojen määrä kasvoi koko maassa vajaasta 10 000:sta yli 11 000 asuntoon.
Yli kymmenesosa asunnoista oli tyhjillään 85 kunnassa, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 69. Määrällisesti eniten tyhjiä asuntoja oli Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Joensuussa. Suurin muutos tyhjien asuntojen määrässä on tapahtunut Savonlinnassa ja Mikkelissä.
Vuokrat ja vuokrien erot
Valtion tukemien asuntojen vuokrat nousivat keskimäärin 2,3 prosenttia vuoteen 2025 verrattuna.
Samaan aikaan markkinavuokrat laskivat useissa kaupungeissa, minkä vuoksi vuokraerot kaventuivat kolmantena vuonna peräkkäin. Pääkaupunkiseudulla valtion tukemien asuntojen vuokrat ovat edelleen 14–24 prosenttia markkinavuokria alempia. Myös Tampereella, Turussa ja Oulussa ero on yli 10 prosenttia.
Koko maan valtion tukemista vuokra-asunnoista 70 prosenttia sijaitsee kunnissa, joissa niiden vuokrataso on markkinavuokria alempi.
Kuntien vuokramarkkinatilanne
VAR-indeksin mukaan kaksi kolmasosaa valtion tukemista asunnoista sijaitsee kunnissa, joiden markkinatilanne on tasapainoinen tai melko kireä.
Suurista kaupungeista Espoo, Vantaa ja Tampere siirtyivät aiempaa tasapainoisempaan markkinatilanteeseen. Helsinki pysyi melko kireässä markkinaluokassa, vaikka sen VAR-indeksi laski jo kolmantena vuonna peräkkäin.
Kuopio ja Lahti olivat suurista kaupungeista ainoat kaupungit, joiden VAR-indeksi nousi edellisvuodesta. Lahdessa valtion tukemien asuntojen vuokrat olivat ensimmäistä kertaa markkinavuokria korkeammat.
Heikentyvä markkinatilanne näkyi myös suurten kaupunkien kehyskunnissa. Erityisesti Kirkkonummen, Kangasalan ja Ylöjärven markkinat heikkenivät, useimmat muut kunnat säilyivät tasapainoisina.
-
0 (0)kuntaa kireässä markkinatilanteessa
-
2 (7)kunnassa melko kireät markkinat
-
49 (51)kunnassa tasapainoinen tilanne
-
99 (92)kunnassa lievää ylitarjontaa vuokra-asunnoista
-
91 (85)kunnan markkinoilla ylitarjontaa
Katsaus
Tutustu koko katsaukseen:
Asuntomarkkinakatsaus 1/2026: Valtion tukemat vuokra-asunnot 2026 (valtioneuvoston julkaisuarkisto)
Tietoa katsauksesta
Katsaus julkaistaan kerran vuodessa. Tiedot kerätään asuntomarkkinakyselyllä kulloisenkin vuoden alkupuolella.
VAR-indeksi perustuu viiteen mittariin: väestönmuutos, käyttöaste, vaihtuvuus, tyhjien osuus ja vuokrien ero markkinavuokriin. Mikä on VAR-indeksi?