Mitä jos häätö toteutuu?
Ulosottomies toimittaa häädön ulosottohakemuksen ja häätötuomion perusteella. Ulosotosta lähetetään häädettävälle muuttokehotus. Häädettävää kehotetaan poistumaan tiloista vapaaehtoisesti ja huolehtimaan itse omaisuutensa poiskuljettamisesta.
Muuttopäivä
Häädettävälle ilmoitetaan muuttokehotuksessa muuttopäivä, jolloin tiloista on viimeistään poistuttava. Muuttopäivä on pääsääntöisesti 2–3 viikon kuluttua muuttokehotuksen lähettämisestä.
Muuttopäivää voidaan myös tapauskohtaisesti lykätä. Muuttopäivän lykkäämisestä päättää asiasta vastaava ulosottomies. Hyväksyttäviä perusteita muuttopäivän lykkäämiselle voivat olla esim. häädettävän terveydentilaan, uuden asunnon hankkimiseen tai alaikäisiin lapsiin liittyvät syyt. Muuttopäivän lykkäämisestä ei saa aiheutua hakijalle (vuokranantajalle) tuntuvaa haittaa.
Häätö koskee kaikki asunnossa asuvia
Häätö koskee kaikkia, joiden oikeus asua tai muuten käyttää tuomiossa mainittuja tiloja perustuu häädettävän oikeuteen. Jos on tiedossa, että huoneistossa asuu alaikäisiä lapsia ja/tai välittömän huolenpidon tarpeessa olevia henkilöitä, tehdään ilmoitus asunto- ja sosiaaliviranomaiselle.
Häätökohteeseen jätettyjen eläinten säilytyspaikka varmistetaan eläinsuojelulain mukaisesti ensisijaisesti eläinsuojeluviranomaisten parhaaksi katsomalla tavalla.
Häädön peruuttaminen
Häätö voidaan peruuttaa milloin tahansa ennen häädön toimittamista. Häädön peruuttamisesta päättää kuitenkin aina vuokranantaja. Näin voidaan toimia esimerkiksi silloin, jos asukas on häätötuomion antamisen jälkeen muuttanut pois ja tyhjentänyt huoneiston sekä palauttanut kaikki avaimensa eli luovuttanut huoneiston hallinnan vuokranantajalle vapaaehtoisesti.
Häädön peruuttaminen on mahdollista myös se, jälkeen kun asia on tullut vireille Ulosottolaitoksessa, jos vuokrasuhteen jatkumiselle on edellytykset, esim. jos kaikki rästissä olevat vuokrat maksetaan ja vuokranantaja päättää peruuttaa häädön. Vaikka häädettävä muuttaisi vapaaehtoisesti, käy ulosottomies kuitenkin kohteessa toteamassa asian. Häätö voidaan kuitenkin edelleen toimittaa vuokrarästien maksamisesta huolimatta, jos vuokranantaja ei päätä peruuttaa häätöä.
Häätö käytännössä
Häätö voidaan toimittaa muuttopäivän jälkeen. Yleisimmin häätö toimitetaan poistamalla häätötiloista häädettävät henkilöt ja tiloissa oleva omaisuus. Häädettävän poissaolo ei estä häädön toimittamista. Häätökohteena ovat pääsääntöisesti myös huoneistoon liittyvät muut tilat, kuten esim. verkkokellari. Omaisuus, jolla katsotaan olevan ulosmittausarvoa, otetaan talteen ja ulosmitataan. Esillä oleva henkilökohtainen omaisuus, kuten valokuvat tai passi, otetaan talteen. Arvoton ja vähäarvoiseksi katsottu omaisuus hävitetään. Yleensä hakijalle (vuokranantajalle) annetaan lupa menetellä vähäarvoisen omaisuuden suhteen haluamallaan tavalla. Hakija voi pyytää lupaa jo ulosottohakemuksessa eli siirtäessään häädön täytäntöönpantavaksi. Hävityslupa puolittaa häädön täytäntöönpanokulun.
Jos kyseessä on avioliittolain mukainen yhteiselämän lopettaminen tai muu siihen rinnastettava häätö, voidaan häätö toteuttaa muuttopäivää määräämättä niin pian kuin se kohtuudella on mahdollista.
Palveluohjaus häätötilanteessa
Asiakas saa häätöprosessin aikana useita kirjeitä prosessin etenemisestä. Muistuta asiakasta, että hän avaa kaikki kirjeet tai ottaa kirjeet mukaan sovituille tapaamisille.
Häätöuhkatilanteissa aloita asian selvittäminen yhdessä asiakkaan kanssa. Jos häätöuhka johtuu vuokravelasta ja asiakkaalla ei ole maksuvaraa, ota yhteys asiakkaan kanssa Kelaan; onko perustoimeentulotuki haettu vuokravelan syntymisen ajalta? Perustoimeentulotuki voidaan hakea myös takautuvasti vuokravelkatilanteen selvittämiseksi. Perustoimeentulotukipäätöksen voi pyytää siirtämään sosiaalitoimeen. Sosiaalitoimi ratkaisee täydentävän/ehkäisevän toimeentulotuen hakemuksen vuokravelkojen osalta. Joissakin tilanteissa seurakunnan diakoniatyö voi osittain avustaa vuokravelan maksamisessa, esim. yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Jos sinulla herää huoli asiakkaan tilanteesta, voit tehdä huoli-ilmoituksen hyvinvointialueesi sosiaalitoimistoon.
Jotta vuokravelkaa ei syntyisi jatkossa, tulee asiakkaan omaa talouden hallintaa vahvistaa. Talous- ja raha-asiat kannattaa ottaa asiakkaan kanssa puheeksi matalalla kynnyksellä aina kun mahdollista ja kannustaa häntä tutustumaan muun muassa oman taloutensa lukuihin ja pitämään kirjaa menoista sekä tuloista. Asiakkaan kanssa voi yhdessä käydä esimerkiksi läpi hänen tilitapahtumia, pohtia menojen tärkeysjärjestystä sekä laatia budjettia ja verrata sitä viitebudjetteihin.
Jos asiakkaalle on kertynyt vuokravelan lisäksi muita velkoja, joiden maksamisesta hän ei selviydy, on yleensä syytä tehdä velkakartoitus ja selvittää erilaisia velkojen järjestelykeinoja. Jos oma osaaminen talous- ja velka-asioissa ei riitä, voi asiakkaan ohjata esim. talous- ja velkaneuvontaan, Takuusäätiöön, sosiaalitoimeen tai asumisneuvojalle saamaan apua taloudenhallintaansa sekä velkatilanteeseensa.